Järjestelmäkameran toiminnot

Järjestelmäkameralla on mahdollista kuvata käyttäen yksinkertaisia automaattiasetuksia, mutta tällä tavoin ei hyödynnetä kameran koko potentiaalia. Jos kuvaat aina vain automaattiasetuksilla, järjestelmäkameran omistaminen on oikeastaan turhaa, ja saisit oikeastaan samantasoisia kuvia vaikkapa älypuhelimen kameralla. Manuaaliasetuksilla kuvaaminen ei ole kovin vaikeaa, kunhan vain oppii muutamat perusasiat.

Valotus

Kuvan valottuneisuus kertoo sen, kuinka hyvin kuva on onnistunut valaistuksen suhteen. Ylivalottunut kuva on liian valoisa, kun taas alivalottunut kuva on liian pimeä. Sopivasti valottunut kuva ei siis ole liian valoisa eikä liian pimeä. Järjestelmäkameraa käyttäessä valotukseen vaikuttavat aukko, valotusaika ja herkkyys. Seuraavaksi kerromme näistä lisää.

Aukko

Aukko on järjestelmäkameran objektiivin ominaisuus. Aukon suuruus esitetään f-lukuna. Mitä pienempi f-luku on, sitä suurempi on aukko. F-luvulla ilmaistaan aukon halkaisijan koko verrattuna objektiivin polttoväliin. Jos 100 mm objektiivissa olevan aukon suuruus on 2, se tarkoittaa, että sen halkaisija on 50 mm. Suuren aukon omaava objektiivia sanotaan nopeaksi tai valovoimaiseksi. Jos objektiivin aukon suuruus on 2 tai pienempi, sitä voidaan sanoa nopeaksi.

Objektiivin aukko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Syväterävyys kertoo sen, kuinka suuri alue kuvassa on terävää. Mitä suurempi objektiivi aukko on, sitä pienempi syväteräyysalue on. Tämä tekee etualalla olevasta kohteesta terävän ja taustasta pehmeän. Mitä pienempi aukko taas on, sitä suurempi syväterävyysalue on. Pieni aukko on tarpeen esimerkiksi maisemakuvauksessa, jos kaiken kuvassa halutaan olevan terävää.

Suuri aukko mahdollistaa kuvaamisen myös hämärässä, sillä kuvaan saa suuren aukon avulla paljon valoa. Terävä alue jää kuitenkin pieneksi, eikä kuvaa ole yhtä helppo tarkentaa kuin hyvässä valaistuksessa. Pienellä aukolla kuvatessa tarvitaan pitkä suljinaika tai lisää herkkyyttä.

Myös objektiivin polttoväli vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Laajakulmaisessa objektiivissa terväyysalue on suurempi. Myös etäisyys kuvattavasta kohteesta vaikuttaa kuvan terävyyteen. Mitä kauempaa kohdetta kuvataan, sitä laajempi terävä alue on.

Suljinaika

Suljinaika kertoo nimensä mukaisesti sen, kuinka kauan kameran suljin on auki valokuvan oton aikana. Kennolle pääsee enemmän valoa sulkimen ollessa pitkään auki. Jos suljinaika on pitkä, kuvista tulee kuitenkin helposti tärähtäneitä, jos kameraa pidetään kädessä. Mitä lyhyempi suljinaika on, sitä terävämpi kuvasta tulee. Suljinajan tulee kuitenkin olla sen verran pitkä, että kuvaan pääsee tarpeeksi valoa. Suljinaikaa voi lyhentää suurentamalla aukko tai lisäämällä herkkyyttä. Käsivaralla kuvatessa suljinajan tulisi olla korkeintaan 1/60 sekuntia. Suljiajan murto-osan tulisi olla vähintään saman suuruinen kuin objektiivin polttovälin, jos ei halua heilahtaneita kuvia. Kuvanvakaajaa tai jalustaa käyttäessä voidaan käyttää pidempää suljinaikaa.

Suljiaika vaikuttaa myös liikkeen tallentumiseen. Liikkeen pysäyttämiseen tarvitaan lyhyttä suljinaikaa. Liikkeen aiheuttama epäterävyys ei kuitenkaan aina ole välttämättä huono asia, vaan se voi toimia myös tehokeinona kuvassa.

Herkkyys

Herkkyydellä eli ISO-arvolla kerrotaan se, kuinka herkkä kenno on valolle. Kenno ottaa sitä enemmän valoa vastaan, mitä korkeampi ISO-arvo on. Herkkyyden lisääntyessä kuvassa ilmenee kuitenkin myös helposti kohinaa. Herkkyys kannattaakin pitää niin pienenä kuin mahdollista, sillä tämä takaa paremman kuvanlaadun. Herkkyyden voi kuitenkin aivan hyvin jättää myös automaattisesti säädettäväksi.

Yhteenveto

Nämä perusasiat tietämällä pääsee jo hyvin alkuun järjestelmäkameralla kuvaamisessa. Tärkeintä on ymmärtää herkkyyden, suljinajan ja aukon koon vaikutus toisiinsa. Jos esimerkiksi aukkoa haluaa pienentää syväterävyyden lisäämiseksi, tällöin joko suljinaikaa tai herkyyttä tulee lisätä, jotta kuva valottuu sopivasti. Mitä suurempi suljinaika on, sitä herkemmin kuva tärähtää, joten ISO-arvon suurentaminen saattaa olla tarpeen. Liian suuri ISO-arvo kuitenkin taas aiheuttaa kohinaisen kuvan.